Day 80: Brown Mountain Creek

13,72 km (8.5 miles)
804.9 / 2189.8 miles
Brown Mountain Creek Shelter, VA

I sat in my tent, partly in my sleeping bag, and said to myself: this is going to be a process. Even though it was no longer raining outside, all my clothes were still wet from yesterday. I dressed piece by piece – waiting between each item for it to warm up a little as I wore it.

My hopes were for about a 15-mile day, but the forecast called for more rain before the day was out, so I wasn’t convinced this was possible. I would have much rather stayed in my tent, inside my warm sleeping bag, but I decided to further my progress at least a few miles.

Hiking was once again slow and it has felt that way for a few days. Of course the terrain and weather have been challenging, but I’m starting to get frustrated, because even the short days aren’t easy. I think the reason for my legs and especially feet getting tired are the insoles in my shoes. The seller suggested changing them out after 200 miles, and it has now been 350. So I’m going to try to get new ones from Waynesboro.

Today I had my first encounter with a venomous snake. The hiker ahead of me noticed a copperhead smack dab in the middle of the trail. The thing stared with its head raised and we decided to go far around it.

In the afternoon I arrived at Brown Mountain Creek Shelter after almost 10 miles. Ahead was a steep rise of about 5 miles, and according to the foreceast the rain would start at any moment. I pondered the options. On one hand I would have wanted go up at least half of the slope, but I didn’t know if the terrain would offer places to camp. On the other hand I didn’t want to make the arduous climb in the rain. I finally decided to camp and thought, maybe it might not be dangerous to take it easy for a change, as my body seems to be asking me to do so. The rain didn’t show, but I was ready for sleep by six.

Istuin teltassa osittain makuupussin sisällä ja totesin itselleni, että tämä tulee olemaan prosessi. Vaikka ulkona ei enää satanut, olivat kaikki vaatteet yhä eilisen jäljiltä märkiä. Puin vaatekappaleita yksi kerrallaan päälle – odottaen aina välissä niiden lämpenevän vähän ylläni.

Toiveissani oli noin 15 mailin päivä, mutta sääennusteen luvatessa illaksi lisää sadetta en ollut aivan vakuuttunut tästä tavoitteesta. Mieluiten olisin vain jäänyt telttaani lämpimän makuupussin sisälle, mutta päätin edistää matkaa edes jonkun mailin.

Vaeltaminen oli taas kerran hidasta ja sellaista se on tuntunut olevan lähipäivät. Toki maasto ja sää on ollut haastavaa, mutta alan turhautua, kun lyhyetkään päivät eivät ole helppoja. Luulen jalkojen ja etenkin jalkapohjien väsymiseen olevan syynä kenkieni sisäpohjat. Kenkien myyjä suositteli vaihtamaan ne 200 mailin jälkeen ja nyt on mennyt jo 350 mailia. Yritän siis saada Waynesborosta uudet.

Tänään tuli vastaan ensimmäinen myrkyllinen käärme. Edelläni kulkenut vaeltaja huomasi aivan keskellä polkua makaavan kuparipääkäärmeen. Otus tuijotti pää pystyssä liikkumattomana ja päätimme kiertää sen hyvin kaukaa.

Iltapäivällä tulin vajaan 10 mailin jälkeen Brown Mountain Creek Shelterille. Edessä oli noin 5 mailin jyrkkä nousu ja sääennusteen mukaan sade saattaisi alkaa millä hetkellä hyvänsä. Olin kahden vaiheilla. Toisaalta olisin halunnut nousta vaikka edes puolet mäestä, mutta en tiennyt tarjoaisiko maasto mitään telttapaikkoja. Toisaalta en todellakaan halunnut tehdä raskasta nousua mahdollisessa vesisateessa. Päätin lopulta leiriytyä ja ajattelin, että ehkä ei olisi vaarallista ottaa välillä rauhallisesti, kun keho tuntuu sellaista pyytävän. Sadetta ei kuitenkaan kuulunut, mutta olin täysin kypsä unille jo kuuden aikaan.