15,62 km (9.7 miles)
738.8 / 2189.8 miles
Collier’s Pit, VA
I had planned to leave early in the morning to continue hiking, so I got up at seven to go to breakfast. My plans were changed as soon as I woke up though, as a long-awaited, deadline-approaching writing assignment had appeared in my inbox in the early hours of the morning. So off to breakfast, and then to work. I was able to get the writing done before check out time, and was packing my things as the staff was knocking on the door.
After I got my things out of the room I sprayed my tent, pack, and other gear with tick repellant, and headed to reception. My initial plan had been to take my bounce box to the post office before checking out, but the writing job took up the time allotted for this, too. I ordered an Uber to the post office (until now only Erwin and Daleville have had Uber access) and I thought I’d get through this task quickly. Well, first the Uber driver almost couldn’t find me, no matter how hard I was waving on the side of the road; and when I got in he started off in the completely opposite direction. He did save the day by promising to take me back to the motel (where I had left my pack) for free.
I finally got to the trail well after noon. The terrain was nice, but the temperature was in the mid-eighties and I was heading out during the hottest part of the day. I moved forward at a leisurely pace, because I had originally thought to hike just 11 miles to the next shelter.
In the afternoon the heat started to ease up. The leaves were also providing shade, so the forested sections weren’t as hot. In the fields and pastures though the temperature rose significantly.
A little before the shelter I was aiming for, after seven in the evening, I passed Collier’s Pit along Wilson Creek. There was no one at the lovely tent site, so I set down my pack and decided to cap off the day at about 10 miles.
1 Message:
cURL error 6: Could not resolve host: api.smugmug.com
Olin ajatellut lähteväni aamulla hyvissä ajoin vaeltamaan, joten heräsin seitsemältä mennäkseni aamiaiselle. Heti herätessäni suunnitelma meni kuitenkin uusiksi, kun pitkään odottamani, deadlinen reunoilla roikkuvan, kirjoitustyön materiaali oli läpsähtänyt aamuyöllä sähköpostiin. Siis aamupalalle ja sitten töiden kimppuun. Ehdin saada tekstin valmiiksi juuri ennen check out -aikaa ja pakkasin rinkkaa henkilökunnan jo koputellessa ovelle.
Saatuani tavarat ulos huoneesta suihkutin vielä pihalla teltan, repun ja muita varusteita punkkikarkotteella ja suuntasin sitten respaan. Alkuperäinen ajatukseni oli ollut käydä viemässä ajoittain tarvitsemieni varusteiden laatikko eli bounce box postiin ennen check outia, mutta kirjoitustyö ajoi tämänkin suunnitelman yli. Tilasin itselleni Uber-kyydin postiin (tähän mennessä vain Erwinissä ja Dalevillessä on ollut Uber käytössä) ja jälleen kerran kuvittelin selviäväni keikasta nopeasti. No, ensin Uber-kuski ei meinannut löytää minua, vaikka kuinka huidoin tien varressa ja päästyäni kyytiin hän lähti aluksi täysin väärään suuntaan. Hän kuitenkin pelasti tilanteen lupaamalla viedä minut takaisin motellille (jonne jätin reppuni) ilmaiseksi.
Pääsin lopulta polun varteen vasta reilusti puolen päivän jälkeen. Maasto oli mukavaa, mutta lämpötila huiteli kolmenkympin paikkeilla ja lähdin liikkeelle tietenkin kuumimpaan aikaan. Etenin kaikessa rauhassa, koska olin alunperinkin ajatellut vaeltaa mahdollisesti vain 11 mailin päässä olevalle shelterille.
Iltapäivästä kuumuus alkoi helpottaa. Lisäksi lehdet alkavat nyt antaa jo hyvin suojaa suoralta auringonpaisteelta, joten metsäosuuksilla ei ole niin kuuma. Niittyjen ja laidunten yli kulkiessa lämpötila nousee huomattavasti.
Hieman ennen tähtäimessä olevaa shelteriä, seitsemän jälkeen illalla, ohitin Wilson Creekin varressa olevan Collier’s Pitin. Viihtyisällä telttapaikalla ei ollut ketään. Oma rauha tuntui huomattavasti houkuttelevammalta kuin shelter, joten laskin repun maahan ja päätin jättää päivän saaliin noin 10 mailiin.