10,58 km (6.6 miles)
2001.6 / 2189.8 miles
Stratton Motel, Stratton ME
The weather forecast was threatening with rain and in the morning the sky was very cloudy indeed. The brisk uphill workout woke me up without questions. As I climbed to the summit of the South Crocker Mountain I was looking at the rapidly moving clouds and pondered that it might start raining soon. However the sky held back the rain and soon I summited the North Crocker Mountain too. The rest of the day would be mainly downhill, because I was heading to Stratton for resupply.
I had booked a room with two queen beds from Stratton and offered the other bed to Mojo and 77. Now 77 happened to be ahead of me and Mojo hadn’t been sure if he was going to stop in Stratton. Anyway he ended up texting me and asked if my offer still stands. I guess he wasn’t that enthusiastic about hiking in the possible rain either. That meant I would get some company and splitting the costs would be practical.
As I approached the road crossing that leads to Stratton, I arrived to a small clearing where some hiker had made a sign from branches: 2000. I had hiked 2000 miles along the Appalachian Trail, more than 3200 km. Thru-hikers are called also 2000-milers, because originally the AT used to be shorter than what it is nowadays. I have still almost 200 miles to go, but now I can say with a clean conscience that I’m a 2000-miler.
I called to Stratton Motel for a shuttle ride when I arrived to the road. The rain that had kindly been absent all day started and slowly increased while I was sitting on a rock and I took my umbrella for cover. As my ride arrived we headed to Stratton where Mojo had already occupied our room. It wasn’t that late in the afternoon, so I had enough time to Skype with my parents, drop in at the general store and have a dinner in the White Wolf Inn next door. There wasn’t really anywhere else to go in this little town, but all my hiker needs were fulfilled. And it was actually warm inside the motel, unlike my previous hostel experiences.
1 Message:
cURL error 6: Could not resolve host: api.smugmug.com
Sääennuste uhkaili sateella ja aamu olikin hyvin pilvinen. Reipas ylämäkijumppa herätti varsin tehokkaasti. Noustessani South Crocker Mountainin huipulle katselin vauhdilla liikkuvia pilviä ja epäilin sateen alkavan pian. Taivas kuitenkin pidätteli pisaroitaan ja hieman myöhemmin saavuin North Crocker Mountainille. Loppupäivä olisikin pääasiassa alamäkeä, koska tähtäimessäni oli Strattonin kylä, jonne olin menossa täydentämään ruokavarastoja.
Olin varannut Strattonista kahden hengen huoneen itselleni ja tarjonnut toista vuodepaikkaa sekä Mojolle että 77:lle. Nyt kuitenkin 77 oli edelläni ja Mojo ei ollut aiemmin ollut varma pysähtyisikö hän Strattonissa. Sain kuitenkin päivällä Mojolta viestin, jossa hän tiedusteli oliko tarjoukseni vielä voimassa – mahdollisessa sateessa vaeltaminen ei tainnut houkutella häntäkään. Saisin siis seuraa ja käytännöllisesti siten puolitettua omat yöpymiskuluni.
Lähestyessäni Strattoniin vievää tienristeystä saavuin pienelle aukealle, jonne oli joku vaeltaja askarrellut oksista merkin: 2000. Olin vaeltanut 2000 mailia Appalachian Trailia, siis yli 3200 km. Läpivaeltajia kutsutaan 2000-mailereiksi, koska alunperin AT oli lyhyempi kuin nykyään. Minulla on vielä edessäni lähes 200 mailia, mutta nyt voin jo hyvällä omatunnolla sanoa olevani 2000-maileri.
Saapuessani tielle soitin shuttle-kyydin Stratton Motellista ja jäin odottelemaan. Koko päivän kiltisti poissa pysynyt sade alkoi kivellä istuskellessani tiputella kasvavaa määrää pisaroita, joten otin sateenvarjon suojakseni. Kyydin saavuttua suuntasin siis Strattoniin, jossa Mojo oli jo käynyt hakemassa huoneemme avaimet. Iltapäivä ei ollut kovin pitkällä, joten ehdin Skypettää vanhempieni kanssa sekä käydä kaupassa ja illallisella naapurin White Wolf Innissä. Muita paikkoja pikkukylässä ei juuri ollutkaan, mutta kaikki vaeltajan keskeiset tarpeet tulivat täytettyä. Yöpaikkakin oli edellisistä poiketen oikeasti lämmin.